Viikko sitten Savon Nuuskut järjestivät Iisalmessa taippareihin tähtäävän koulutuksen. Perjantai-iltana oli koirien ohjaajille oma osuus ja lauantaina pääsivät koirat mukaan treeneihin. Käytännönharjoitukset lauantaina oli jaettu kahteen eri pisteeseen. Harjoitukset alkoivat vesityöskentelyllä, jossa ensimmäisenä piti vedestä noutaa rannalta heitetty dami ja seuraavaksi veneestä heitetty lokki. Veneen Ilo oli jo aiemmin nähnyt, joten se osasi damin jälkeen jo ennalta ryhtyä tähyilemään veneen suuntaan, että koskas loiskahtaa. Vesityö sujui hyvin ja siirryimme toiseen pisteeseen odottelemaan hakuruutuun pääsyä.

Hakuruutu on uimisen jälkeen Ilon top-listalla heti toisena, joten lämpimästä päivästä huolimatta se jaksoi työskennellä omalla iloisella tavallaan. Jostain syystä ensimmäinen, hakuruutuun heitetty, varis tulee aina vähän kierrellen ja hitaasti ruudusta, jää vähän turhan kauaksikin, mutta sen jälkeen varsinaisen hakutyön Ilo tekee reippaasti. Loput linnut tulivat sitten ihan perille asti ja "tuomarimme" haetutti Ilolla neljä varista ja kirjasi harjoituskoeselostukseen hakuinnon kohdalle: " Hakee innokkaasti ja vauhdikkaasti." Pääsimme siis jäljelle.

Kanijälkeä emme juurikaan olleet harjoitelleet ennen tätä kertaa. Ilo on saanut kantaa kania suussaan pari kertaa ja tehnyt yhden lyhyen jäljen hihnassa, joten jälkeä epäilin vähän etukäteen, että miten se sujuu. Kouluttajat olivat kuitenkin ehtineet jo vetää Ilolle jäljen, joten ajattelin, että kokeillaan nyt sitten. Jälki muuttuikin odotetusti hakutyöskentelyksi. Ilo etsi metsästä reippaasti lintuja ja kunnes huusin sen pois ja otin hihnaan. Kokeilin lähettää uudelleen ja jälleen Viikari lähti hakutyöskentelyyn. Lopuksi otin Ilon hihnaan vielä kerran ja kuljimme jäljen hihnassa. Ilo otti kanin empimättä suuhunsa ja kantoi ylpeänä sen lähtöpisteeseen. Teimme sitten Ilolle uuden lyhyemmän jäljen, tällä kertaa motivoidusti niin, että Ilo näki, kun jälkeä lähdettiin vetämään. Tämän Viikari selvitti jälkitarkasti nenä maassa ja palautti kanin viipymättä.

Ilon harjoitustaipparit menivät siis mielestäni hyvin ja yleisvaikutelmaksi kirjautuikin: " Koira hyvin ohjaajan hallinnassa. Iloisesti työskentelevä koira." Tähän ei vissiin katsottu sitä tehokkuutta(?), millä saavuimme tehtäväpisteisiin. Ilo veti ja höyrysi kuin höyryveturi.. Itse tehtävissähän se sitten on hyvin hallinnassa, joten se taisi riittää. Kotiläksyksi saimme ohjeeksi harjoitella kanijälkeä.